*

Timo Kohvakka Tutkimusmatkalla heimoni historiaan ja tulevaisuuteen

Savolaisten nimen alkulähde

Aiemmin käsittelin nimien Suomi ja Finland syntyä. Tällöin tuli esiin ilmiö, jossa Väinämöisen nimi liittyy veteen. Minua vaivasi aiemmin mitä Savon nimi tarkoittaa, eikä sille ollut virallisesti kukaan myöntänyt olevan mitään pätevää selitystä. Tämä ei tosin ole ainutlaatuinen tapaus suomalaisessa historiantutkimuksessa, vaan se on ilmiö. Saamen kielen avulla löytyy kuitenkin selitys, joka selittää Savon nimen yhteyden väinään. Saamessa on Savon nimelle eräs merkitykseltään ja muodoltaan läheinen sana, joka ohjaa oikeaan suuntaan. Sanalla saivo on kaksi merkitystä. Saivo on lampi tai lähde, johon ei laske puroa, mutta josta lähtee puro. Se on siis joen alkulähde, jonka pohjassa on maanalainen lähde. Toinen merkitys saivolle on järvi, jonka pohjassa on reikä, joka johtaa toiseen järveen. Tämä järvi oli ylösalaisin oleva vainajala, jonka rannoilla vainajat asuivat onnellisina.

Nyt punomme yhteen nämä kaksi toisiinsa liittyvää merkitystä. He ymmärsivät latvavesien tulevan maan alta, joten elämä siis syntyi maan alla ja palasi sinne hiljaisen virran viemänä. Manalan virralla oli kuoleman salaisuus, mutta sillä oli myös veden ja elämän synnyn salaisuus. Kuoleman valtiaalla oli hallussaan myös elämän salaisuus. Manalaan laskeudutaan alkulähteen silmästä. Tämän tekevät heidän jumalansa. He laskeutuivat elämänsynnyttäjän, maaemon, äitijumalansa kohtuun. Saamelaiset ovat nimittäneet myös vuoria pyhäksi elämänlähteeksi eli Saivoksi ja vuorethan olivat taas äitimaan symboleita. Huomasin eräässä kartassa Norjan vuoristoa kutsuttavan nimellä Mt. Saevo, jonka voisi olettaa olevan saamelaista perua, kertoihan arabialainen historoitsija Al Idrisi vielä vuonna 1154 jkr. suomalaisella kuninkaalla olleen Norjassa omistuksia.

Saamelaisten Saivo/Saiva onkin hyvin lähellä Savoa. Pohjoissaamen kielessä savu, savvon ja inarinsaamen kielessä savo, savvoon tarkoittavat suvantoa. Myös väinä tarkoittaa suomen kielessä suvantoa. Kalevalassa suvantolaiseksikin mainittu Väinämöinen onkin siis eräältä nimeltään savolainen. Savo eli suvanto merkitsee siis tätä alkulähdettä, hiljaista virtaa. Savo, syvä ja suvan ovat mytologiassa samaa syvien vesien hiljaista virtaa merkitseviä sanoja. Joessa taas suvanto on joen osa, joka kuvaa talvea ja kuolemaa, josta uusi elämä vuorostaan alkaa. Tälläinen hiljaisesta virrasta syntynyt järvi tai lampi oli pyhä. Suomalaisten vanhimmilla paikoilla mukaanlukien Eura, löytyy usein Pyhäjärviä. Tämä oli myös savolaisten tapa nimetä järvensä, mutta pyhät järvet tunsivat myös keltit, joilla on ollut myös kanssakäymistä suomalaisten kanssa. Juhannuskokot poltetettiinkin usein mäkien tai kallioiden huipuilla vesien äärellä. Savolaiset siirtyvät järvien rannoille polttamaan kokkojaan, lähelle näitä elämän lähteita. Olinkin pannut jo aiemmin merkille miten savolaisten Pyhäjärvet ovat yleensä latvajärviä. Tätä kautta tämäkin asia sai selvityksen. Onkin siis kaksivaihtoehtoista paikkaa, mistä elämä saa alkunsa, mäkien ja vuorien huiput sekä latvavesien lähteet. Näin alkaakin Kalevalan mytologian väinäläisten esi-isän Väinämöisen salaisuudet avautua ja tähän asti niin hiljainen historia raottaa salaisuuden sametin raskaita verhoja.

Luin mielenkiintoisen O. A. Kallion kirjoituksen savolaisten liikkeistä sukunimien perusteella arvioituina. Sen perusteella savolaisten vanha asutus on peräisin Vuoksen varsilta varsinkin Muolaan (ent. Pyhäristi) pitäjästä. Tämä on linjassa myös oman sukututkimukseni kanssa. Äyräpään ja Muolaan alueet ovat Karjalan vanhimpia asutusalueita. Jos arvioitaisiin mistä suvantolainen voisi tulla paikannimien perusteella, sellainen löytyy Karjalasta juurikin noilta paikoilta, Pyhäjärveltä ja sen etelä puolelta Suvannolta. Suvanto on pitkä järvi Muolaan itäpuolella ja laski muinoin Vuokseen. Ennen Vuoksi kulki Käkisalmeen, mutta Suvannon puhkaistua tulvavetensä suoraan Laatokkaan ja Suvannon pinnan laskettua puhkaistiin myöhemmin myös Vuokselle uusi väylä Laatokalle Suvannon kautta. Vuoksen reitti Laatokalle on siis muuttunut ja Suvannon merkitys muuttui. Tästä syystä on otettava huomioon muinaisen Käkisalmen tärkeämpi merkitys vesireitin varrella. Savolaisten heimo on antanut nimen Suvannolle sillä Väinämöinenhän on tunnettu Savossa, Karjalassa ja Inkerissä, jotka ovat kaikki saaneet asutuksensa Suvannon lähipitäjistä. Savolainen, Väinämöinen ja Suvantolainen ovat synonyymejä, joten Suvanto on savolaisten ja väinäläisten esi-isien ja tarinoiden vanha kotiseutu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Tapio Vehmaskoski

Eittäin mielenkiintoista. Kiitos blogistille.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Huimaa tarinaa, ties totta on.

Mutta Savo tuo mieleen päiväkohtaisenkin asian, nimittäin vaalipiirijaon. Nythän Savo pätkäistään kahtia, pohjoinen puoli Pohjois-Karjalaan ja eteläinen puoli Kymeen. Luontevampaa ja savolaisidentiteettiä kunnioittavampaa olisi koota Savo yhdeksi vaalipiiriksi, siis Pohjois- ja Etelä-Savo yhteen. Mutta tämä ei sopinut joillekuille laskelmoiville poliitikoille. Eikö Savon pitäisi nousta kapinaan, nousta saivolle, vuorelle. Ei savolaisia miten tahansa heitellä.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Olen samaa mieltä. Savolaisten heimo pätkäistään halki, kuten heimot ennen Afrikassa kolonialismin voimin. Harmittavalla tavalla stereotypia savolaisten kieroudesta näyttää pätevän nykyiseen päämieheemme, joka on "isojen poikien" heiteltävissä selkään taputtelua saadakseen. Yleensähän savolaiset ovat luonteena hyvin joustavia ja löytävät kyllä keinon selviytyä uusistakin olosuhteista. Taipuu, vaan ei taitu.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen
Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Olen kuvitellut että ...

Savilahti -> Savolax -> Savo?

Heli Hämäläinen

Näin minäkin ajattelen. Ja onhan tuolle ihan perusteet. Savilahti on Mikkelin vanha nimi ennen sen ristimistä arkkienkeli Mikaelin mukaan. Savo on siksikin savo, että se on suurimmalta osin vesijättöä, savikoita. Vain harvoissa paikoissa on harjumuodostelmia, asutus on pääosin savisilla rannoilla

Savo on suurempi kokonaisuus kuin nykyinen Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Etelä-Savon länsiosista on tullut muuttoliike Keuruulle, mm. Kolho Vilppulassa on saanut nimensä Kolhonselästä Kangasniemeltä. Isäntä, sukunimeltään Kekkonen oli kotoisin tuolta. Samoin Multian aikakirjat neuvovat samaan suuntaan. Jämsän pohjoisosat, mm. Petäjävesi savolaistuivat myös 1600-luvulle tullessa. Keuruulta savolaiskiila asutti Lappajärven ja Evijärven Pohjanmaalla. Saarijärven reitin asutus on puolestaan Rautalammin pitäjän peruja ja sitä on riittänyt Viitasaarelle saakka. Keski-Suomen kansallispuvuissa onkin nähtävillä hmäläisvaikute ja savolaisvaikute eri puolilla maakuntaa. Viitasaaren puku on jo ihan savolainen.

http://www.finnica.fi/keski-suomi/kansallispuvut/

http://www.genealogia.fi/genos/57/57_180.htm

http://www.finnica.fi/keski-suomi/murteet/artikkel...

Pohjois-Karjala asutettiin Enonkosken alueelta. Tällaisia alueita ovat mm. Eno ja osin Lieksa. Juuka taas on koillissavolaista murrealuetta.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

"Onko Savilahteen mänijöitä??"
ei toimi, ei rimmaa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tässä vesijätöissä on kyllä selvä yhteys suomalaiseen kulttuuriin, sillä uskon suomalaisten muinoin viljelleen juuri tälläisiä maita. Nämä voitaisiin käsittää juuri niiksi alaviksi maiksi, joista tuossa Suomen ja Finlandin nimen uskon periytyvän. Näin siis nimet Fennia, Väinä ja Savo liittyisivät määrätyllä tavalla yhteen kulttuurillisen taustan kautta.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #14

Savikoita viljeltiin, koska ne eivät olleet niin kivisiä. Pohjois-Savo on savolaisten vilja-aitta. Pohjois-Savo ja Koillis-Savo on asutettu Rantasalmen ja Juvan pitäjistä, Ylä-Savo ja Sotkamo Kainuusta taas puolestaan Rautalammilta. Tarkkakorvaiset voivat erottaa vieläkin eron. Kuopion ja Juankosken alueilla Laaletaan, kun sisäsavolainen laolaa. Siksi savon laulaa pitäisikin kirjoittaa laålaa.

Severi Suhonen (Esa Pakarinen) laålaa itäsavolaisittain Liperin murretta.

http://www.youtube.com/watch?v=viSlCk91TdE

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #17

Rääkkylässä syntynyt Pakarinen itse ei pitänyt siitä, että hänet samaistettiin savolaiseksi, vaikka lapsuudessa myös Savon puolella taisi ajoittain asustella. "Pitäis panna turkin hihhaan ja n***ia uuvelleen, sittenkään ei tule savolaista" hän tuumailee muistelmissaan "Hanuri ja hattu".

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Johan Lom Vastaus kommenttiin #27

Usein tulee käsitteissä ongelmia. Suomen "Pohjois-Karjalassa" asuvat tietysti mieltävät itsensä pohjoiskarjalaisiksi eivätkä savolaisiksi. Mutta kielitieteellisesti he puhuvat savon itämurretta. Niin myös Esa Pakarinen. Kielitieteellisesti karjalaisia vanhassa Suomessa olivat vain Suojärven, Salmin ja Suistamon itäosien asukkaat. Siis nykyiset ilomantsilaiset ovat myös savolaisia.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #29

Juuri näin. Esa Pakarinen on selvä savolainen jo ulkoiselta olemukseltaan ja mentaliteetiltään. Kainuu on myös hyvin savolaista aluetta.

Johan Lom Vastaus kommenttiin #31

Kainuulaisuudessa on kuitenkin tietty vivahde oululaisuutta, joka on mielestäni aivan oma "rotunsa" sekin. Oululaiset eivät ole perinteisiä "pohojalaasia", vaan tiettyä savolaisväritteistä kainuulaisuutta edustavia peräpohjalaisia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #32

Kainuu on ilmeisesti asutettu Keskisuomesta tulleiden savolaisten toimesta. Tämä selittäisi kainuussa käytettävän savolaismurteen keskisuomalaisuuden. Näin mm. Kauko Pirinen.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #36

Soinisen mukaan asutus oli Rautalammilta eli nykyisestä Keski-Suomesta. Rautalammin hallintopitäjä ulottui Ähtäriin asti. Kainuun savolaisasutus on mennyt Pielaveden, Lampaanjärven, Kiuruveden, Iisalmen ja Sonkajärven kautta Sotkamoon.

Johan Lom Vastaus kommenttiin #37

Vaikka Rautalammia pidettäisiin Keski-Suomena (kuten savolaisia Viitasaarta ja Konnevettä), niin selvää Savoa se on väestöltään tänäkin päivänä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #31

Jostakin syystä Pakarinen itse halusi tuon "hajuraon" tehdä. Eikä se esimerkiksi lääni-identiteettiä ole voinut olla, koska Pohjois-Karjalan lääni perustettiin vasta vuonna 1960.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Johan Lom Vastaus kommenttiin #34

Ei Esa Pakarinen ole ainoa, joka tuollaista hajurakoa halusi korostaaa. Lähes kaikki nykyisen Pohjois-Karjalan asukkaat ovat samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että he eivät ole savolaisia. Pohjois-Karjalan asukkaiden ainoa varsinainen ero savolaisiin puheenparressa on kuitenkin vain "mie" ja "sie", muutoin lausuminen ja äänen väri on aika identtinen Kuopion ja Juankosken kanssa.

Suurin ongelma pohjoiskarjalaisuuden erilliseksi "heimoksi" määrittelemisessä on siinä, että silloin hämäännytetään käsitettä "karjalainen", joka kielitieteellisesti ja kansantieteellisesti tarkoittaa vain karjalan kieltä puhuvaa henkilöä, siis ei suomalaista.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #35

Asia on hiukan monisyisempi, mutta ei kannattane jatkaa näitä rajanvetoja - lupsakkaa täällä idässä kuitenkin on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset
http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=85
http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=100
http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=99

Terveisin kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Lahti oli paikka, jossa muinoin olivat laivoilla liikkuneiden hallintopaikat. Viikingit olivat lahtelaisia. Tästä taustasta voitaisiin saada yhteys miksi myöhemmin lahti käsitettiin olevan lax. Savolax oli lainhallinnollinen alue eli Savo-lagis > Savo-lax. (vrt. regis > rex). Pelkkä savi nimenantajana ilman mitään taustaa on mielestäni aivan liian ohut etymologiaksi. Sillä pitää olla kulttuuriin jokin kytkös. Kyseessä on kuitenkin huomattava kansanosa.

Heli Hämäläinen

Lahti on uudempi muoto vanhalle suomen sanalle lakshi, tai laksi. Tämän vuoksi se on lainattu ruotsiin muodossa lax.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=845

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Mutta kyllä on monia esimerkkejä joissa tulee suoraan lahti -> lax.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #13

Varmastikin näin, mutta uskon lahdella olleen merkitys hallintopaikkoina muinoin. Lahtelaiset olivat nimittäin hallitsijoista käytetty nimitys.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Jos nimitettäisiin heimo Savilahden mukaan, nimi olisi savilahtelainen eikä savolainen. Todennäköisempää on, että Savilahden nimen alkuosa jollain tapaa liittyi savolaisten identiteettiin jo alunperinkin eli tässä tapauksessa alavien ja ravintorikkaiden maiden viljelyyn. Savilainen, savulainen ja savolainen olivat samantyyppistä maata kaskeamalla viljelevä kansanosa. Tämä maatyyppi oli osa savilaisten identiteettiä ja savilaiset asettuivat savimaiden läheisyyteen. Savilahti oli tärkeä savolaisille sen edustaman maatyypin tähden, joten savolaiset ovat antaneet nimen Savilahdelle, eikä Savilahti savolaisille.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Eikös se Savo ole siinä Kirkkonummen ja Sipoon välissä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

No siinähän se raja menee, missä hauskan näköinen nainen muuttuu haaskan näköiseksi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Johan Lom

Mietin hiukan tuota savolaisten alkukotia kannaksella, josta kirjoitit. Eivätkö kannaksen alkuperäisasukkaita olleet karjalaiset, jotka sitten Stolbovan rauhan ja ruptuurisotien yhteydessä pakenivat etelämmäksi Novgorodiin ja Tveriin?

No, tavallaan savolaiset saattavat kyllä ollakin karjalaisten ja suomalaisten sekasikiöitä, ainakin murteen liudennuksista päätellen.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Osa muutti pakoon ruotsalaista valtaa Tveriin. Savolainen ja karjalainen ovat etnisesti samoista juurista. Savon ohella sekä Häme, Pohjanmaa että Lappi ovat etnisesti hyvin hetorogeenistä. Savossa on sekä savolais-karjalaisia että hämäläisiä, mutta myös saamelaisia että ruotsalaisiakin. Puhtaimmillaan savolaiset ja yleensäkin suomalaiset geneettiset isälinjat ovat Pohjois-Savossa ja esim. Kuusamossa, jossa heitä on n. 80%

Johan Lom

Liekö sattumaa, että savolaisasutus noudattelee tänäkin päivänä melko tarkkaan Pähkinäsaaren rauhan rajaa? Esimerkiksi nykyisen Jyväskylän alue oli Ruotsia, kun taas Pieksämäki kahdeksan peninkulmaa itään oli Novgorodia. Murreraja ja kultttuuriraja on hyvin selvä vieläkin tuolla välillä. Eihän silloin paljon rajavalvontaa varmaankaan ollut, mutta liki kolmesataa vuotta eri valtioissa voi aiheuttaa kieli- ja kulttuurimuutoksia.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #20

Ei se varmaankaan sattumaa ole. Olen huomannut itsekin saman ilmiön. Varmasti Karjalasta tultiin paljolti Novgorodille kuuluville maille.

Heli Hämäläinen

Savolaiset ovat alkujaan n 80% itähämäläisiä (Hartola) ja 20% saimaan alueelle jääneitä kannakselaisia. Myöhemminkin alueelle on tullut karjalaisia. Venäläiset tuntevat kansan nimellä Jam tai Jem.

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4mit

On huomattavaam että Pohjois-Savon alueella eläneet eteläsaamelaiset assimiloituivat uudisasukkaisiin. Se jätti jälkensä viäntävään murteeseen, joka on levveetä ja poljelto siinä on erilainen kuin muissa savolaismurteissa. Esimerkiksi Keuruun ja Värmlannin savossa ei ole sellaista palatisaatiota kuin mitä on nykyisissä sydänsavolaisissa murteissa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Aivan. Tuota Hartolaa ja muutoinkin Savon läntisiä reunaosia alkujaan hämäläiset tosiaan asuttivat. Savolaisuus on tietenkin sinänsä vaikea määritellä, onko kyseessä etnisyys vai paikallisuus.

Johan Lom Vastaus kommenttiin #21

Kyllä tämän päivän hartolalaiset ovat hämäläisiä. Ei siitä kahta sanaa. Samoin joutsalaiset. Joutsasta Kangasniemelle mentäessä vasta kieli vaihtuu.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #23

Samaa mieltä, vaikka ilmaisin äsken itseäni epäselvästi.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #23

Hartolalaiset ovat olleet aina hämäläisiä. Nyt puhutaankin väestöstä, joka oli muuttanut Saimaan altaaseen. Raja oli pitkään epäselvä. Vasta vuonna 1415 käytiin ensimmäisen kerran rajaa.

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9...

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #33

Löytyiskö lisää materiaalia tästä rajankäynnistä?

Piku Koo

Varmasti myös löytyy monen pohjoissavolaisen taustalta saamelaissukua, jos vain on keinoja niitä etsiä. Geenitutkimuksella tätä ei välttämättä havaita, koska saamelaisgeenit, jotka siis näkyvät äitilinjan (mtDNA) kahtena eri tyyppinä voi olla katkennut, jos perheeseen syntyy vain poikia ja nämä naivat ei-saamelaisia.

Petri Haapa

Kun Pähkinäsaaren rauhan raja määriteltiin, niin sen jälkeen Ruotsin kuningas maanitteli suomalaisia asuttamaan rajan pohjoispuolta. Se oli hämäläisten vanhaa eränkäyntialuetta eivätkä he olleet oikein innokkaita sinne asumaan lähtemään. Sinne lähtijät koostuivat etupäässä siis etelä-karjalaisista ja joistakin hämäläisistä, jotka ydessä sitten olivat siis alkuna savolaiselle heimolle.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Karjalan Suvannon puhkeamiseen liittyy hauska tarina. Nimittäin kun sen pinta laski monta metriä, niin myös uutta maata paljastui suuret alat. Tämä alava vanha järvenpohja olikin oikein ravintorikasta maata, joka puski heinää kuin tunnoton. Heinä kasvoi miehen mittaiseksi ja sitä oli paljon. Mutta siitäpä syntyikin sen verran noheva riita kaikkien sitä ahnehtiessa, että lopulta piti kutsua sotaväki rauhoittamaan heinäntekoa. Liekö tästä tullut sanonta, että heiluu kuin heinämies.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Timo, millaista kanssakäymistä kelteillä ja Suomen silloisilla asukkailla mielestäsi on voinut olla?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Olen vertaillut ukonnollisia piirteitä toisiinsa ja päätellyt, että yhteys on ollut. Yleensä uskonnollliset piirteet leviävät kaupankäynnin myötä. Epäilen kelttien välittäneen suomalaisten meripihkaa ja myös turkiksia etelään. Ehkä tuo sana keltti onkin liian suppea kuvaamaan sitä etnistä ryhmää mitä tarkoitan. Samaiselta alueeltahan tulivat myöhemmin myös frankkilaiset aseet Suomeen. Uskon että yhteys on 500-lukua vanhempi, mutta tämä on tietenkin vain arveluni. Samoja piirteitä oli paljon myös slaaveilla.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Esille on tullut sanoja mm. savi, savo, savu ja suvan. Nämä kaikki sanat ovat tavallaan toisintoja lettoon ja sen kaskeamiseen liittyvistä sanoista fenni/finni. Näyttääkin siltä että Savon nimellä on yhteys tähän samaiseen kulttuuriin, mistä ovat tulleet nimet Fennia/Finland sekä suomaata merkitsevästä sanasta muovautunut Suomi. Mikäli savolaisia nimitettiin saven (Savilahti) mukaan, se osoittaisi savolaisia todellakin nimitetyn alavien maiden mukaan ja savolaiset olivat juuri kaskeavaa kansaa, savulaisia.

Symbolisesti koskella ja kaskella on hyvin yhtäläinen muoto kirjoitusasunsa lisäksi. Kohisevan kosken jälkeen on suvanto aivan samalla tavoin kuin kohisevan kasken jälkeen on savu. Koski ja kaski symboloivat siis toisiaan, kuten myös niistä seuranneet suvan ja savu. Ne ovat saman tapahtuman ilmentymiä. Savuhan oli virta, joka vei vainajankin uuteen elämään ja linnunrata käsitettiin täksi savuksi, mutta toisaalta vainaja kulki mytologioissa myös tuonelan virran ylitse laivallaan. Kyseessä oli manalan tulinen virta, joka pyörteenä kiersi maailmanpylvästä. Rovio, missä vainaja poltettiin oli luoto tässä virrassa ja kokkolintu istui tämän kokon huipulla aivan kuten Pohjantähti maailmanvuoren huipulla. Suomalainen Juhannus, jossa koski ja kaski ovat yhtä:

”Joess' on tulinen koski, koskessa tulinen luoto,
luo'olla tulinen korko, korolla tulinen kokko:
sillä kulkku tulta kuohui, suu valeli valkeata,
höyhenet tulena tuiski, säkeninä säihkäeli.”

Piku Koo

Savi -sanan juurista:
Suomalais-ugrilainen kantakieli sawe; sukulaissanat viro savi, karjala savi.

Saamegialla lisäisin myös:

saivo= kirkasvetinen lähde tai järvi, ts. ei-meri
saivokala = kirkkaan veden kala, ts. ei-merikala

Eli kovinpa sisämaassa ollaan.

Lisäksi, saamenkielen sana "cáhci" tarkoittaa vettä ja ääntyy suunnilleen [tsahtsi]
Kannattaa tässä yhteydessä huomioida myös suomen sanat "saavi" sekä "sahti" (myös germaaninen "saf" ja muinaisskandin "saft").

Sh - alkuäänne / liittyen veteen on ikiaikaista itäistä perua (mm. tiibetin kieli, mandariinikiina, japani, jopa turkki)

Milloin saivo muuttuu liejuksi ja lieju likaiseksi, on taas paljon uudempaa elämäntavan muutosta ja ajattelua.

Ihmetyttää, kuin moni keskustelija juuttui kirjaimellisesti saveen, kun Savon erästysmaat ja vesireitit on mielestäni se oikeampi konteksti, aina Savilahden eli nyk. Mikkelin Saimaalta pohjoisen Kallavetheen.

***************

lähteet mm.
http://www.suomisanakirja.fi/savi
http://www.antimateria.fi/Lapin_Sanasto/lataa_Lapi...

http://www.diccionariosdigitales.net/glosarios%20y...

Toimituksen poiminnat