Timo Kohvakka Tutkimusmatkalla heimoni historiaan ja tulevaisuuteen

Dieseliä puusta


Suomella ei ole suuressa mitassa mitään sellaista teknistä osaamista ja etumatkaa, jolla lyödä kampoihin esimerkiksi Kiinalle pidemmän ajan kuluessa ja tuudittautua Nokia-uneen. Meillä ei ole mitään mineraaleja tai metalleja merkittävässä määrin koko kansantalouden kannalta. Ei myöskään öljyä. Meillä on ainoastaan puuta ja vettä.

Suomen kilpailuvaltiksi on noussut uudelleen puu. Uskon sen olevan jälleen merkittävin teollisuuden haara tulevaisuudessa. Vasta tämän laman tultua sen mahdollisuuksia on aloitettu tutkia ja hyödyntää paremmin. Mahdollisuudet näyttävät lupaavilta niin uusien biopolymeerien ja komposiittien kuin polttoaineiden valmistamisen sarallakin.

Luin OP-Pohjolan Metsäraha-lehdestä artikkelin, joka on hyvin linjassa aikaisemman Polttoaineet kotimaasta-bloggaukseni kanssa polttoaineiden valmistamisesta suomalaisesta puusta. Siinä nähdään asiat hyvin samalla tapaa kuin minäkin sen näen. "Raakaöljy ei ehkä lopu koskaan, mutta voi kallistua niin, että sen korvaamista puulla on syytä harkita." Polttoaineita ei voi korvata tuulimyllyillä eikä ydinvoimaloilla. Lisäksi painava syy omalle energiantuotannolle on kriisiajan huoltovarmuus. Jos liikenne ei kulje, mikään ei toimi.

UPM aloittaa biodieselin valmistuksen mäntyöljystä, joka oli ennen teollisuuden ylijäämätuote. Artikkelissa haastateltiin johtaja Sari Mannosta UPM biopolttoaineista. "UPM BioVernon kemiallinen koostumus vastaa dieseliä, se täyttyy dieselstandardit ja sillä on hyvät laatuominaisuudet." Tämä on edistysaskel verrattuna alkoholin lisäämiseen polttoaineisiin, joka vaatii sitä käyttävältä moottorilta enemmän ja on polttoaineena epäluotettavampaa. Tämä kuulostaa lupaavalta, mutta monesti hyvä laatu kaatuu korkeampaan hintaan. Tällä erää tämäkin on voitettu.

"Laitoksen tuotanto tulee olemaan 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa." Tämä laitos maksaa 150 miljoonaa, joten etenkin tekniikan halventuessa tälläiset laitokset maksavat itsensä takaisin nopeasti. Lupaavat ensiaskeleet on nyt otettu. "Lähtökohtamme on se, että UPM BioVernoa saa pumpulta samaan hintaan kuin vastaavanlaista dieselpolttoainetta." Tämä on oikea toimintamalli ja lisäksi tällä mallilla raha polttoaineesta jää kotimaahan lisäten työtä ja toimeentuloa monille. Pelkästään dieselissä nykyisellä kulutuksella polttoaineen hinta ennen veroja on yli miljardi. Puunkaasutus, josta puhuin aiemmassa bloggauksessa on varmasti myös ajankohtainen asia. "Meillä on menossa useita hankkeita, missä tutkitaan biopolttoaineiden valmistamista kiinteästä puuaineksesta."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Suomen tolkuton autoverotus tuhoaa innovaatiot jo alkumetreillään.

Olen saanut auton käymään tärpätillä. Sitä on helppo valmistaa puusta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4rp%C3%A4tti

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Virkamiehet ovat varmastikin suurempi riski tässä kehityksessä kuin tekniset ongelmat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tärpättiautosta ei taida olla jokapojan ratkaisuksi, mutta autojen moottorikannalle helpommin syötäviäkin polttoaineita kehitetään.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Saksassa on kehitetty systeemi jolla sähköstä tehdään polttoainetta ja on kuulemma edullista. Hyvä keksintö esimerkiksi tuulella tuotetun sähkön tehokkaalle käytölle. Kyllä saksalaiset osaavat.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Pekka, Suomessa täytyy toimia niin, että jos keksit halvan ja hyvin toimivan polttoaineen, niin ajelet sillä hiiskumatta, jotta säästyt veroilta ja sakoilta. No, tietysti parhaille kavereille sitä voisi myydä halvalla.

Jouni Nordman

Tossa on perää, sillä kun vain pitää suun supussa ja itse vain asiasta hyötyy, niin ehdottomasti paras tulos tulee. Sillä jos jollekin menet kertomaan siitä, joka voisi olla koko yhteisöä auttava, niin vasemmistolainen kateus siitä syvästi rankaistavan teon tekee, joka pitää tavalla tai toisella joko sosialoida tai estää kokonaan.

Tästä hyvänä esimerkkinä on kaverin höyryvoumalaitos, joka yhden normaali omakodin sähköt sekä lämmön tuotta. Laite valmistetaan kierrätys osista, joten se ei ole uusiotuote, jolloin kaverin naapuri yritti kaikillamahdollisilla tavoilla sen käytön estää. Naapuri ilmotti sekä sähkölaitokselle, verottajalle että kuntaan. Näistä yksikään instanssi kun ei löytänyt mitään vikaa, eikä täten sen käyttöä voinnut estää tai rokotta, niin naapuri hermostu täysin.

Lopputulos tänä päivänä on sellainen, että kaveri näitä valmistaa, mutta vaihtaa niitä vain tavaraan, jotka jättää kaikki sillein että naapuri ne näkee. Tämä jostain kumman syystä kuulemma naapuria harmittaa kovasti,varsinkin kun tietää kaverin myös myyvän vaihdokkejaan eteenpäin.

Pekka Iiskonmaki

#13
Sakot on niin suuret, että omaisuus ei riitä niitä kattamaan. Parempi vaihtoehto on muuttaa Helsingistä 100km etelään.

Pekka Iiskonmaki

''Virkamiehet ovat varmastikin suurempi riski tässä kehityksessä kuin tekniset ongelmat.''

Sinä sen Timo sanoit. He ovat talouden käsijarru. Siinä syy miksi Suomesta yrittäjät katoavat kuka mihinkin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Minusta polttoaineiden verotusta pitäisi muuttaa niin, että ulkoa tuoduista polttoaineista maksettaisiin enemmän veroa, koska kotimaassa tuotetusta polttoaineesta raha jää sisään, jolloin suurempi osuus hinnasta päätyy myös verottajan karttuisaan kouraan, kuin ulkoa tuodusta.

Pekka Iiskonmaki

Eikös turpeelle mätkäisty lisää veroja ja puilla ei saa enään lämmittää.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Erittäin typerä veto tuo vero turpeelle. Sitten tuodaan kivihiiltä ulkoa ja rahat menee ulos, sen sijaan että suomalaiset hyötyisivät.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Dieselmoottori suunniteltiin hamppuöljylle, ei puuta tankkiin vaan hamppua ! Hamppu sopii viljelykasvien kieroon hyvin. Muokkaa maaperää. Helppoa kasvattaa. Siinä olis ekologinen polttoaine. Ja töitä maaseudulle.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kysymys kuuluukin mihin hintaan tuota öljyä on mahdollista tuottaa. Euron litrahinta on jo yläkantissa kovasti, vaikka verotustakin alennettaisiin. Lisäksi tarvittavaan volyymiin ei riitä muutama peltotilkku.

Eli paljonko tuotto/ha ja paljonko kustannus?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Kuituhamppupelto tuottaa hehtaarilta neljä kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, verrattuna kuitupuuhun, jolla uusiutuminen kestää 25 - 45 vuotta.

http://hamppu.info/hyotykaytto.html

Toki asian voi tarkistaa itse kukin erilähteistä. Ja Suomessa peltoja riittää. Kuten sanoin hamppu sopii kiertokasviksi erinomaisesti. Koska parantaa ja muokkaa maaperää tehokkaasti. Ja kaikki viljelijät tietävät kierron tärkeyden.:)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #10

Käsittääkseni raaka-aineesta saatavan kuidun määrä ei kerro suoraan raaka-aineesta saatavan polttoaineen määrää. Toki ne voivat jollain tapaa korreloida.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #10

Googlettelinpa tuossa hamppuöljyn tuoton hehtaarilta. Näyttikin siltä että intoa viljellä hamppua kyllä löytyy, mutta numerot ovat monella kovin hakusessa. Eräälläkin hamppuöljyntuottajaksi itseään tituleeraavalla ei ollut mitään hajua paljonko on öljyntuotto hehtaarilta.

Rypsiöljyä tulee noin 500 litraa hehtaarilta ja rypsiöljyn hinta oli jokin aika sitten 0,90€/litra. Rypsiöljyn litrahinta ei ole kilpailukykyinen polttoaineeksi, muutoin kuin omaan käyttöön. Tämä on riittävän tarkka pohja tarkastella hampun kannattavuutta. Hamppua tulee hehtaarilta 700-1000 kg (hyotyhamppu.fi), jossa öljyä käsittääksen on n. 30%. Hamppu näyttää tuottavan vähemmän kuin rypsi, joten kultakaivokseksi siitä ei ole.

Hamppua mainostettiin helppona viljellä sen tuholaisten- tautien- rikkakasvien ja kylmänkeston vuoksi. Tämä voi alentaa kustannuksia merkittävästi, mutta merkittävin hyöty näistä ominaisuuksista on kriisiajan öljyntuotannossa. Hamppuöljystä on nimittäin helppo valmistaa biodieseliä kotikonstein.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Laitoksia pitää olla vain pikkusta vaille pirusti, että saadaan Suomen ja Euroopan mittakaavassa merkittäviä kontribuutioita aikaan. Ao. artikkeli Kauppalehdestä:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/biodieselilla+vo...

Mäntyöljyn saatavuus on sitä luokkaa, että siitä valmistetulla dieselillä kymmentäkään prosenttia Suomen liikennepolttoaineista korvataan.

Kaasutukseen perustuvan biodieselin osalta tarvittaisiin saada investointipäätös niistä ihka ensimmäisistä laitoksista. Jos EU antaa 100 miljoonaa ja jostain tarvitaan vielä 400 - 600 miljoonaa, niin ottaako UPM tai Vapo sen riskin? Toivotaan että ottaa.

Mutta toisaalta, jos fossiilisen raakaöljyn hinta taas pompsahtelee merkittävästi ylöspäin, niin kilpailukykyä voi syntyä. Onkohan kukaan arvioinut, paljonko arktisilta alueilta poratun öljyn hinnaksi tulee, per barreli?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Mikäli Suomen dieselin kulutus on 2-3 mrd litraa/vuosi, tuo uusi laitos tuottaa n 5% Suomessa kulutetusta dieselistä, mutta en tiedä mikä katto on tällä mäntyöljyllä.

Vaikka raakaöljyn hinta olisikin edullinen, huoltovarmuus on seikka, josta kannattaa maksaa. Sitten kun toimitukset katkeaa on kovin myöhäistä panostaa asiaan. Tämä on litrahinnan lisäksi näkökulma, jolle on laskettava arvo.

Tästä syystä sellainen osa polttoaineesta olisi tuotettava kotimaassa, joka riittää pakolliseen kulutukseen. Koko nykyistä kulutusta ei ole tarpeen korvata ja tämän määrän tuotantoon uskon Suomen puiden ja turpeiden riittävän.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Niinpä, voisi olla myös paikallisia biodieselin tuotantolaitoksia pienemmässä mittakaavassa. Polttonesteellä voisi ajaa aggregaattejakin myrskytuhojen jälkeen, uusiutuvalla raaka-aineella.

Huoltovarmuuden lisäksi olisi myös uutta teknologiaa vientiin. Kaikkialle ei voi rakentaa keskitettyä sähkön- ja lämmön jakelua. Liikennepolttoaineista puhumattakaan.

Pasi Viertola

Puusta voidaan valmistaa myös metaania, metanolia ja etanolia. Valmistukseen kelpaa jätepuu, joten metsiä ei tarvitse sitä varten hakata. Niiden käyttö kuitenkin edellyttää sellaisia autoja, jotka voivat niitä käyttää.

Flexfuel ja kaasuautojen lisääminen toisi myös kilpailua eri polttoaineiden välille, nyt maaöljyllä on monopoli liikennepolttoaineena, jonka takia OPEC voi vapaasti hinnoitella öljynsä. Jos autoilija voisi tankilla ollessaan valita esimerkiksi etanolin tai bensiinin välille, toisi se alalle kilpailua. Kilpailusta seuraa yleensä hintojen laskua.

Amerikan Open Fuel Standard lakialoite tähtää mm. juuri tähän: kun ajoneuvot voivat käyttää erilaisia polttoaineita, saadaan polttoaineisiin aitoa kilpailua. Etanoli ja maa/biokaasu ovat jo vakiintunutta tekniikka, lisäksi FlexFuel autoissa voitaisiin käyttää metanolia vähäisillä muutoksilla.

Brasiliassa on jo kauan ajettu etanolilla bensiinin lisäksi ja se onkin nykyään omavarainen polttoaineiden suhteen. Öljyn hinta ei heiluta Brasilian taloutta samalla tavalla kuin muita.

Open Fuel Standard:
http://www.openfuelstandard.org/

Fuel Freedom Foundation:
http://www.fuelfreedom.org/

Kymmenen vuotta kaasuautoilua suomessa:
http://www.biokaasuauto.fi/blog/kymmenen-vuotta-ka...

Kaasu liikenteen polttoaineena Suomessa 2030
http://www.puhtaampiliikenne.fi/uutinen/kaasu-liik...

St1 on lanseerannut etanolidieselin:
http://www.st1.fi/tuotteet/etanolidiesel

Viinaa Tankkiin:
https://www.facebook.com/ViinaaTankkiin

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Diesel on alkoholia luotettavampaa ja monikäyttöisempää polttoaineena, joten kannatan puun/turpeen muuttamista suoraan dieseliksi/bensiiniksi.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kaikkein helpoin tapa lienee taannoin televisiossa esitelty saksalaisten keksimä keino, jolla sähköstä tuotetaan nestemäistä polttoainetta jolla moottorit toimivat ja erittäin puhtaasti vielä. Niin ja on kuulemma vieläpä edullistakin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #23

Sähköstä tuskin suoraan polttoainetta saadaan, vaan prosessi luultavimmin muuttaa sähköllä jonkin muun raaka-aineen polttoaineeksi. En ole tuosta kuullut, mikähän oli valmistusidea pääpiirteissään?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #24

En osaa sitä kertoa, mutta televisiossa siitä oli ohjelma muutama päivä sitten. Sähköstä tuotettiin nestemäistä polttoainetta jota tankattiin autoon aivan samalla lailla kuin bensaakin. Ja siinä nimenomaan kehuttiin sitä, että tuolla menetelmällä saadaan tehokkaimmin tuulivoimalla tuotettu sähkö hyödylliseen käyttöön. Kun tuulee niin tuotetaan polttoainetta....

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #25

Veikkaan että kyseessä on esim. maakaasun muuntaminen polttoaineeksi sähköä ja Fischer–Tropsch -menetelmää hyödyntäen. Ei huono, jos sähkö muuten menisi harakoille.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #25

Olikohan se muistaakseni niin, että sähkön avulla erotettiin vedestä happi ja vety? Vetyä voi käyttää polttoaineena.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #28

Sähköllä voidaan erottaa vety ja happi, mutta vetyä ei ole mahdollsita tankata, kuten mainittiin. Sikäli voit olla oikeilla jäljillä, sillä tuota vetyä voi kyllä jatkojalostaa polttoaineiksi. Ehkä ideassa oli kyse jostain tämän suuntaisesta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #29

Vetyä ja hiilidioksidia yhdistetään metaaniksi, metanoliksi,...., jotka ovat helpommin varastoitavia ja jaeltavia polttoaineita kuin vety. Kokeilussa oli voimalaitoksen hiidioksidipäästöjen hyödyntäminen tuulisähkön tuottaman vedyn avulla.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #42

Kiitos! Tämäkin nyt selvisi.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #43

Tässähän käy niin, että hiilidioksidi, minkä päästöistä nyt vouhkataan, muuttuukin rahan arvoiseksi raaka-aineeksi, kuten on käymässä jätteiden kohdalla. Aneiden kiristämisen sijaan yrityksille maksetaan rahaa. Kuulostaapa hyvältä.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #28

Joo paitsi että siinä ohjelmassa http://areena.yle.fi/tv/2099988

se vety kun yhdistyi hiilidioksidin kanssa niin siitä syntyi metaania, jolle bensiiniautokin on helpompi säätää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #23

Olisiko kuitenkin veden dissosiaatio vedyksi ja hapeksi. Liikennepolttoaineena ongelma on, että vety pitää paineistaa satoihin baareihin ja varastoida. Joka kohdassa syntyy häviöitä, eli energiasisältö vedestä syntyvän vedyn kemiallisesta energiasta ajoneuvon liike-energiaksi on harmittavan pieni.

Luulen että jokaisella suurella automerkillä on ollut oma vetyautoprojektinsa. Miksi niitä ei ole saatu markkinoille, voi johtua juuri tuosta huonosta hyötysuhteesta. Lisäksi vety on palo- ja räjähdysvaarallinen kaasu.

Katsotaan miten sähköautot yleistyvät.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Mäntyöljyä saadaan Wikipedian mukaan 35kg/tonni selluloosaa. Sellun tuotanto oli viime vuonna tammi-syys 5,3 miljoonaa tonnia (metsateollisuus.fi), joten karkeasti koko vuosi on n. 7 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa 245 000 tonnia mäntyöljyä, joka litroiksi muunnettuna on hieman enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksimissaan mäntyöljystä voidaan valmistaa n. 250 miljoonaa litraa dieseliä, joka on noin 10% Suomen tarpeesta.

Pekka Iiskonmaki

#27
Suomen autokanta on Latvian jälkeen vanhin. Uudet autot kuluttavat puolta vähemmän kuin nykyiset Suomessa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Vähäkulutuksisilla autoilla tuolla polttoainemäärällä kaikki omaa autoaan käyttävät suomalaiset hoitaisivat henkilökohtaiset päivittäiset menonsa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tuossa pitäisi vielä tarkistaa saanto mäntyöljystä dieseliin, joka ei todennäköisesti ole 100 %. UPM:n prosessin osalta en tuota saantoprosenttia ole saanut selville.

Mäntyöljystä tehdään paljon muutakin, kemikaaleja. Näitäkin varmaan edelleen jonkin verran tarvitaan. Tarpeen on pyrkiä laajentamaan raaka-ainepohjaa niin, että kaikki bioraaka-aine ja jopa yhdyskuntajätteetkin, pystytään hyödyntämään.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Jos tuote on puhdas, saanto pitäisi olla järkeni mukaan 100%, ja enemmänkin, jos siihen lisätään jotain. Prosessihan taisi olla vedyttämistä. Tämä on tosin vain mutua.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Sopiva määrä metsäteollisuuden puuhuollon ja rahdin tarpeisiin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tadaa! Ehkä asiassa käy näin. Metsäyhtiöt maksavat polttoaineistaan vain veron valtiolle (n. 35c/l) ja ajelevat itse tuottamillaan polttoaineilla. Kaikki on kotiin päin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Ainakin se jenkkien maissialkoholi kuluttaa valmistusvaiheessa saman verran öljyenergiaa kun tuottaa alkoholi energiaa. Eli kyseessä on vain maataloustuki, ottaen huomioon alkoholin heikomman hyötysuhteen moottorissa.

luulisin että joissakin oloissa alkoholi voi hyödyntää polttoaine taloutta mutta ei aina.

Puu on parempi energian lähde, siinä päästään suhteellisen välttävään kokonaishyötysuhteeseen jos se poltetaan. Tuosta diiselistä en lukuja ole katsonut.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Koska UPM on tuon mäntyöljy-linjan valinnut, he ovat varmasti laskeneet sen olevan tuottavampaa kuin puun kaasutuksen ja siitä polttoaineen valmistuksen nykyisillä menetelmillä. Polttoainemäärän (120 milj. l.) perusteella he käyttävät omien tehtaidensa mäntyöljyn, eivätkä osta sitä muilta, joten saavat sen omakustannehintaan. Kyse on siis tavallaan omien tuotteiden jatkojalostuksesta.

Koska mäntyöljy on jo valmiina, eikä tarvitse ryhtyä energiaa syöviin prosesseihin perusraaka-aineen saamiseksi, kuten esim. kaasutuksessa, uskon toiminnan olevan kannattavaa. Eihän kaasutuksen kannattavuuskaan kaukana taida olla.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Miten on turpeen kohdalla, olisiko siittä jalostettavissa nestemäistä polttoainetta.

kysyy ei tekniikan ihmelapsi.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #36

Kyllä se onnistuu. Turve ensin kaasutetaan samaan tapaan kuin ennen vanhaan häkäpöntöillä tehtiin, jonka jälkeen kaasu muutetaan nestemäiseksi polttoaineeksi, joko dieseliksi tai bensiiniksi Fischer–Tropsch -menetelmällä. Saksa tuotti huomattavan osan polttoaineestaan tuolla menetelmällä toisessa maailmansodassa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #39

Tuossahan olisi Vapolla oiva tilaisuus tuottaa muutakin kuin pelkkää turvetta.

Vai sotiiko tämä liikaa vihreitä luontoarvoja kohtaan, vai onko menetelmä muuten kannattamaton, olisiko kehitettävissä tehokkaammaksi.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #41

Vihreä aate on tällä hetkellä esteenä turpeen hyödyntämisessä. Käsittääkseni menetelmä on ainakin lähellä kannattavuutta. Pelkkä kaasu on merkittävästi edullisempi energianlähde kuin sähkö tai öljy, mutta kaasun polttoaineeksi muuttavan prosessin hintaa en tiedä. Kaasutus tuottaa ainakin lämpöä, joten se saataisiin siinä sivussa prosessiin. Tosin tämä teollisuudenala on vasta heräämässä, joten edullisinta ratkaisua ei ole vielä ehditty kehittää. Itse tuotetusta polttoaineesta jäisi raha kotimaahan, joten veroja olisi vara hieman pudottaa kotimaisista polttoaineista.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #45

Turvehan on uusiutuvaa, tosin vie aikaa, mielestäni oli aivan mieletöntä nostaa turpeeseen kohdistuvaa veroa. Samalla vaikeutui myös kantohakkeen ja energiapuun markkinat, kohonneina veroina. Samalla menetetään työpaikkoja.

Energialaitokset joutuvat korvaaman turpeen ja hakkeen kivihiilellä, sitä sitten rahdataan merien takaa Suomeen. Tuskin hiilijalanjälki jää pienemmäksi.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #50

Suuri ja kivihiilenmusta jalanjälki tästä jäi painamaan vihreää omaatuntoa. Mitään hyvää luonnon kannalta ei saavutettu, mutta onnistuttiinpahan vain oma pesä likaamaan.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

UPM:llä on tilanne juuri noin.

Puun kaasutuksen kannattavuus riippuu ihan tapauksesta. Esim. teholtaan alle 1 MW:n lämmöntuotannossa se on kannattavaa, kun puun kaasuttimella ja kaasunpolttimella korvataan öljypoltin. Hake on niin paljon edullisempaa kuin polttoöljyt.

Toimituksen poiminnat