*

Timo Kohvakka Tutkimusmatkalla heimoni historiaan ja tulevaisuuteen

Perussuomalaisten Juudas

Soinin tähden en ole koskaan äänestänyt Perussuomalaisia ja nyt Soini astuikin itse esiin ja todisti ennustukseni Perussuomalaisten tulevaisuudesta käyneen toteen. Periaatteet myytiin poliittisen korrektiuden nimissä.

Kuten silloin kerroin, Perussuomalaiset nosti lentoon Soinin tarkoituksiinsa värväämät kärkinimet. Ei Soinin oma painoarvo. Hevosmiehen vainulla Soini osaa käyttää taitavasti hyväkseen näitä kärkinimiä valjastaen heidät ajamaan omia tarkoitusperiään. Hän osaa vedonlyönnin. Ja tämä ei ole pelkästään hevosmiesten tietotoimistosta kuultua. Soini on pelimies monella tasolla.

Kun Perussuomalaiset nousivat gallupeissa, kulissien takana Soini osasi sanattomastikin käydä kauppaa ja kiristää hallitusta ja välittää sen kautta viestiä Brysseliin: "Jos käytte hankaliksi, minä voin keikuttaa venettä. Minulla on tuki takanani ja voin järjestää teille yhä kasvavia ongelmia." Osasi Soini olla leppoisampikin. "Minä tässä toisella korvalla kuuntelen tarjouksia uhkailujeni lomassa. Jospa olettekin kilttejä, voin minäkin laskea öljyä laineille. Minä kyllä osaan lepyttää joukkkoni. Olen teille arvokas mies. Jos tiedätte mitä tarkoitan."

Ja kättä lyötiin: "Soini on yksi meistä" ja "Puoluetukea ei uusille puolueille myönnetä, eikä medianäkyvyyttä." Soinista kuoriutui mallioppilas ja Perussuomalaisista salonkikelpoisia. Median laineetkin loivenivat ja löysivät suurempiakin vihollisia.

Paikka valtakunnan virallisena EU-kriitikkona oli näin annettu Soinille. Enää ei tarvinnut olla EU-kriittinen. Eikä maahanmuuttokriittinenkään. Riittäisi, että hän olisi kriittisin. Näyttelisi edes sellaista, jos yhteisen edun vuoksi tarvittaisiin. Ne äänet oli jyvitetty Perussuomalaisille. Ei ollut enää haastajia. Pienillä oli kannattajakorttien keruusta ja nimen hyväksymisestä alkaen kaikki alkutekijöissään, kärkiehdokkaiden löytämisestä puhumattakaan.

Puoluetuet olivat Soinin kassakaapissa, joten perussuomalaisetkin olivat tiukassa ruodussa. Ja myöhemmin heidät suitsittaisiin ajamaan Soinin henkilökohtaisesti toivomia päämääriä. Aisan yli loikkijoilta katkaistaisiin koivet. Soini oli yhtä kuin Perussuomalaiset ja Soinin taivaalla ei ollut pilven hattaraakaan. Nyt passasi nauraa röhötellä pää takakenossa Audin takapenkillä, "Röh-höh-höö." Pelihän oli tällä selvä.

Vaan ei ollut. Ristikuningas... Se oli noussut mustanpuhuvana Keskustan korttipakasta kuin pahaa ennustellen. Kuin tyhjästä ampaisi kärkeen mies, joka oli koko ajan varoitellen kulkenut rinnalla, mutta jota kukaan ei ollut huomannut! Musta hevonen, Paavo Väyrynen.

Kokenut ravimies oli haksahtanut pahan kerran. Soini oli voimansa hurmiossa jättänyt linnakkeen tyhjäksi ja Väyrynen valtasi sen yhden miehen voimin. Perussuomalaiset jäivät muurien ulkopuolelle. Soinin mantteli ja EU-kriittisten kuninkaankruunu oli menetetty ja Väyrysestä oli tullut pelin kuningas yhdessä yössä. Hirmuhallitsija suorastaan. Väyrynen raateli perussuomalaisten painoarvoa, kuin karhu lehmän persettä. Miten vain tahtoi.

Ristikuningas. Se Väyrynen oli. Sellainen risti Paavo oli Keskustalle ja Perussuomalaisille, että katkeralta maistui monenkin suussa. Välillä oli pakko sylkäistäkin.

Omat ajatuksensa ulos nimittäin. Ja päin Paavon naamaa mielellään. Jos mikä, tämä oli henkilökohtaista. Mutta ei Paavo Marttiakaan pahalla muistellut. Marttihan oli jo vanha mies ja mukiin menevä ja saanut jo kuulla siitä kunniansa.

Nyt eduskuntaan oli todella tulossa EU-kriittinen puolue. Sitä ei enää pysäyttäisi mikään. Kannattajakortit Väyrynen saisi kasaan ja vaaleissa läpi menisi heittämällä. Äänikuninkaanakin vielä, ellei jopa aurinkokuninkaaksi saakka. Ehkä nostaisi uusia kasvojakin esiin siinä sivussa.

Mutta vielä pahempaa oli pelättävissä: "Kuinka moni vaihtaa puolta... onko joukossa kärkinimiä?" Sodan miestappiot pelotti niin, että vatsassa myllersi. "Onko tämä Perussuomalaisten loppu?" Puolet äänestäjistä oli jo aiemmin kääntänyt selkänsä ja nyt EU-kriittistenkin äänet oli menetetty. Rattailta pudonneelle hevosmiehelle näytti jääneen vain lippalakki käteen. Melonille vaiko omenalle. Sitä tarina ei kerro.

Puolue oli menettänyt suuren osan painoarvostaan puoluekentällä ja Soini teki oman päätöksensä. Soini päätti huutaa hätäänsä niin, että se kuuluu Brysseliin saakka. Jospa siellä joku kuulisi, muistaisi hänet ja pelastaisi kadotukselta. Hän päätti luottaa siihen, että hän saa sen paikan ja sen palkan mikä hänelle ansioiden perusteella kuuluisi. Niinpä hän meni Brysselin temppelin ylipappien eteen ja myi Juudaksen tavoin uskonsa.

Päinvastoin kuin aiemmin, nyt hän sanoo toivovansa, ettei Britannia lähde unionista. "Suomen kannalta se ei olisi hyvä asia." Varoitteleepa hän eroamista toivovillla Venäjän uhan kasvulla. Mandaatin vaihtuessa hän on löytänyt uuden vihollisen: EU-kriittiset. Harvoin kukaan on onnistunut takkinsa lisäksi kääntämään nahkansakin. Mutta kun on paljon nahkaa ja vähän selkärankaa se voi suuren suun kautta onnistuakin.

Mutta ei Soini ketään pettänyt. Syytön mies. Muuthan pettivät itseään luottaessaan häneen. Sellainenhan hän oli aina ollut. Juudas kirstun vartijana huolissaan hukatusta hajuvoiteesta. Mutta Soinin lähtölaskenta on alkanut. Kansansuosiota hänellä ei enää ole. Sydämessään hän tietää mille puolelle kuuluu, joten hän menee ja hirttää itsensä Brysseliin. Ja niillä hopearahoilla ylipapit tulevat aikanaan ostamaan veripellon.

Kirves on jo puun juurella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen
Reijo Matilainen

Onhan tuo ollut aika jäätävä vedätys, pakko arvostaa samalla kun pöyristyy.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

En muista elinaikanani olleen mitään vastaavaa. Täyskäännös aivan keskeisimmässä asiassa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kai miehellä on elämänsä aikana oikeus viisastuakin, mikäli huomaa olleensa väärässä aiemmin :D takinkäännöksi joku voi viisastumistakin sanoa; tosin voisi olla Soinin kohdalla vain oman edun ajamistakin mikäli oikein ikävä henkilö on.. toisen pään sisäisiä asioita kun ei tasan varmasti voi tietää. Perussuomalaisten eu-myönteisyys ja jopa euro-myönteisyyden nousu on tietenkin varsin.... mielenkiintoista; äänestäjänsä tuskin kaikki tykkäävät, mutta elämä on täynnä myös pettymyksiä.

NATO-myönteisyydenkin lievästä kasvusta on merkkejä jopa puolustusministeri Niinistön puolelta.. ja tietenkin Halla-Ahon, Sampo Terhon sun muiden NATO-myönteisyys olikin jo aikaisemmin tiedossa... eli juuri he, joille puolue Soinin jälkeen jäänee. Hurjan jännä puoluehan tuo perussuomalaiset on.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #4

En usko mihinkään viisastumiseen, vaan tämä tapa toimia on Soinille luonteenomainen ja täten ennalta arvattavaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #5

Noh, noh.. on meillä kaikilla oikeus oppia elämässämme ja muuttaa mielipiteitä mikäli ovat ennen olleet huonoja. Kyllä se siitä sitten.. tai sitten ei.

Soinin tapaus nyt on Soinin tapaus ja ikävämpiäkin selitysmuotoja moni löytää miksi kannat heittelehtivät ja rypäleet muuttuvat banaaneiksi, jotka eivät sovi enää taskuun kuten rypäleet banaaneja ennen... vai miten se nyt meni. Eivät nuo hedelmä/vihannes -lausahduksetkaan ole täysin ennalta-arvattavia. Missä Soini, siellä aina uusi sutkautus.

Hedelmien parasta-ennen -päiväys vain taisi mennä jo... siinä pulmaa Soinille kerrakseen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #4

Takinkääntö voi olla viisastumista, en sitä siksi sinällään pahana pidä kenenkään kohdalla. Mutta Soinin kohdalla tilanne hämmentää, sillä hän on itse ollut yksi suuriäänisimmistä takinkäännön vastustajista.

Kun Vasemmisto istui Kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa, Soini jaksoi jatkuvasti virnuilla Vasemmistolle äänestäjien pettämisestä. Jäin siis persujen hallitukseen menoa innolla seuraamaan ja odotin, kuinka he pitävät lupauksensa. Hämmästykseni on suuri, oikeasti.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #13

Tähän varmaan sopii varmaan lainata Soinin filosofiaa: ”En ole takinkääntäjä. Olen muuttanut mieltäni, se on toinen asia."

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Timo Kohvakka on aivan oikeassa, toto piireissä väärän vinkin antaja hylätään.

Eikait tuosta kannata pyöristyä, kunnallisvaalit 2017 näyttävät miten äänestäjät arvostava Timo Soinin ja perssuomalaisten tekemiä ratkaisuja. Uskoakseni, ei ole tulemaan mitään tunkua perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Kunnallisvaalit antavat ensivaikutelman, miten perusuomalaiset tulevat menestymään seuraavissa eduskuntavaaleissa. Odotan suurella mielenkiinnolla, kerran voi pettää, sitä ei sitten anneta anteeksi.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Timo Kohvakkan ja Veikko Huuskan blogit ovat Usarin helmiä!

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Vertaus Huuskaan imartelee kovasti heikkoa itsetuntoani, onhan Huuska mielestäni paras bloggaaja Usarissa moniulotteisine kielikuvineen, joille täällä ei vertaa löydy. Kiitos kehuista!

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

:) ei kannata Timo turhia kainostella. Hyvää kauraa kirjoitatte molemmat.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Molemmat hyviä, ei voi olla lukematta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Hyvin ja nasevasti kirjoitettu. Onhan tässä täydellinen suunnanmuutos tapahtunut. Olisi tuhannen taalan paikka tehdä jotain, edes puheissaan, jos ei muuten, mutta taitaa tulla Kataiset. Sääliksi käy äänestäjiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset