Perussuomalaiset ja somesodan uhrit

Olen huudellut täältä rannalta ennenkin kun merellä on ollut hätä. Taas minulla on asiaa ja uskon että tätäkään puhetta ei kannata ohittaa olan kohautuksella. Ei minulla ole Perussuomalaisia vastaan jos sellainen ajatus mielessä käy. Päinvastoin. Annan kritiikkiä uskoen sen olevan aiheellista Perussuomalaisten menestymisen kannalta.

Ymmärsin Soinin pettävän puolueensa jo ennen kuin sellaisesta oli julkisessa keskustellussa mitään merkkejä ilmoilla. Tai että sisäpiiri olisi sellaista osannut aavistaa. He olivat liian lähellä nähdäkseen kokonaiskuvaa ja Soinin perimmäisiä motiiveja. Seuraavassa aihetta käsittelevässä bloggauksessa annettiin ensimmäistä kertaa julkisessa keskustelussa puolueensa pettämisestä Timo Soinille Juudaksen arvonimi josta Soini tuli myöhemmin tunnetuksi.

Varoitin myös Sinisten tarkoituksellisesta provosoinnista, johon vastaaminen tulisi kääntymään Perussuomalaisia vastaan. Ja se osoittautui myöhemmin oikeaksi arvioksi. Perussuomalaiset eivät huomanneet mitä oli tapahtumassa ja menettivät kannatustaan reagoimalla Sinisten toivomalla tavalla provosointiin.

Arvioin myös Laura Huhtasaaaresta tulevan presidenttiehdokas vastoin kannattajien yleisiä uskomuksia ja toivomuksia, koska se olisi strategisesti oikea veto kärkinimien synnyttämiseksi Perussuomalaisiin ja näkyvyyden maksimoimiseksi. Tämäkin osoittautui kokonaisuudessaan oikeaksi arvioksi.

Mutta nyt on lähdetty väärille raiteille. Argumentoinnin sijaan on alettu reagoida asioihin liian tunteella ja kärjekkäästi. Pyrkimys rationaaliseen ja tasapainoiseen argumentointiin on askel askeleelta jäämässä taka-alalle. Julkinen esiintyminen on saanut liian paljon vaikutteita some-keskustelusta jossa tunteet ja ilmaisut kärjistyy. Kovilla kierroksilla käyminen on alkanut näkyä myös linjavalinnoissa reaalielämässä. Tasapaino on kadonnut.

Esimerkiksi ovet paukkuen lähtö Puheenvuorosta tai sillä uhkailu ei osoita hyvää liikemiesajattelua. Tai turvautumalla kritisoimaansa sensurointiin, kun on tullut itse toimittua liian tunteella johtopäätöksiä tehdessään.

Pitää pystyä toimimaan niissä olosuhteissa mitkä ovat tarjolla. Puheenvuoron poliittisesti värittyneet linjaukset tiedetään ja niiden kanssa on vain elettävä. Käytettävä niistä huolimatta Puheenvuoron tarjoamat mahdollisuudet. Eikä saa antaa sen somemaailman vaikuttaa liikaa ajatteluunsa ja käytökseensä. Jos vastustajan voittaminen kasvaa päätarkoitukseksi, tulee itsestä somesodan ensimmäinen uhri. Oma ego ei saa kasvaa tehtävää suuremmaksi. Joskus on hyvä olla nöyrä.

Ei Puheenvuorolla ole mitään velvollisuutta julkaista kenenkään blogeja, joten Puheenvuoron sensuroinnissa kyseessä ei ole sananvapauden rajoittaminen. Se ei yksinkertaisesti ole totta. Ei kannata pettää itseään. Tai ajattelevia äänestäjiä.

Ja jos olette ajatelleet muuttavanne Puheenvuoron linjauksia, niin se on melko suurella varmuudella virhearvio. Toisekseen, vaikka saisittekin tahtonne läpi, kentällä asia nähdään toisin. Se olisi voitto väärin perustein.

Perussuomalaiset tulevat menettämään niitä Halla-ahonkin hankkimia rationaalisesti ajattelevia äänestäjiä, jotka ovat kantavia voimia pitkäjänteiselle toiminnalle ja vaikuttamiselle. Viimeaikainen käytös syö kunnioitusta Perussuomalaisia kohtaan.

Nyt hattu käteen ja ruotuun.

TimoKohvakka

Keskustelua näkymistä maailmalla ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Näkemyksiä suurvaltapolitiikan ja tiedustelun todellisuudesta.

Euroopan ja Lähi-Idän pronssi- ja rautakautisen mytologisen maailmankuvan ja symboliikan asiantuntija. Sukututkimukseni:
Kohvakan nimen ja suvun alkuperä

http://tkohvakka.blogspot.fi
timo.kohvakka@suomi24.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu